Taidetta ja oppimista

Tänään kävimme poikaystäväni kanssa Emil Cedercreutzin museossa, Harjavallassa. Emil Cedercreutz on suomalainen kuvanveistäjä ja siluettitaiteilija. Kuuluisimpia julkisia patsaita ovat muun muassa Helsingin Varsapuistossa Äidinrakkaus (1928) ja Pekka-koira (1932) Helsingin Kaivopuistossa.

Näyttelyssä käydessäni huomasin, ettei Cedercreutzilla ollut yhtä tiettyä materiaalia veistää vaan hän kokeili monenlaisia. Kuten esimerkiksi, keramiikkaa, terrakotta ja pronssi. Cedercreutz on tehnyt muun muassa veistoksia, siluettitaidetta ja rintakuvia. Huomasin että kyseiselle taiteilijalla on ollut joku liiallinen kiinnostus hevosia ja koiria kohtaan. Suurin osa töistä oli hevosia ja muitakin eläimiä.

Tämän lisäksi kävimme tutustumassa samaisessa paikassa taitelijan asuntoon. Epäilen sen olleen kesäasunto. Kävimme myös Maahengen temppelissä, jossa on paljon maaseudun työkaluja. Esimerkiksi täkkipuut. Opin ainakin uusia asioita kun tajusin, että omassa mummolassanikin löytyy kyseinen esine. Joka päivä oppii uutta. Eniten minua ihmetytti se että taiteilija keräili hieman ryijyjä. Häneltä museon mukaan löytyy noin 70 ryijyn kokoelma. Huh huijaa..

Lisäksi oli vaihtuvanäyttely ja tällä hetkellä se oli Taikametsän siimeksessä. -Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun metsäkuvituksia. Näyttely oli aivan mahtava. Tuli heti mieleen suomalainen maisema, vanhat koulukirjat, satukirjat sekä Anni Swanin kirjat. Itse rakastan kyseisiä kuvittajia. Kyseiset kuvitukset eivät ole liian pelottavia tai liian epätodellisia vaan aivan aitoja sekä sopivasti värikkäitä. Varsinkin tekniikat ovat mitä hienoimpia. Tekniikkoja ovat muun muassa tussi- ja väritekniikat.

Lisäksi ihastuin Riikka Palonen - 50 vuotta poissa kartalta näyttelyyn. Itseäni koskettivat ne mystiset hahmot joita kyseisessä näyttelyssä esiteltiin.

Tiiviisti sanottuna kaikista näistä näyttelyistä, voisi sanoa aivan mahtavia ja kysymyksiä herättäviä. Kyseiset näyttelyt merkitsevät yksilölle paljon. Omaa historiaa tai niinkin arkisia asioita kuin kotiaskareet ja niiden muuttuminen tässä yhteiskunnassa. Stereotyyppinen suomalaismaisema, millaisena se on ennen nähty, jota voi mielestäni peilata nykyiseen suomalaismaisemaan ja arkiseen yhteiskuntaamme.

Lähteet: http://www.harjavalta.fi/palvelut/museo/nayttelyt/, http://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=6&sortby=statue

Innostusta etsimässä

No olihan se aika sitten luoda oma blogi vaikka pitkään mietinkin asiaa. Taide- ja kulttuurikasvatuksen orientaatiossa piti perustaa/ kirjoittaa omaan blogiin jotain taide höpötystä, joten päätin luoda tämän blogin nyt. Voihan tästä olla hyötyä myös tulevaisuudessa.

Ensi viikolla olisi tarkoitus käydä katsomassa Porin taidemuseota ja muita hienoja taide juttuja siellä suunnassa.

-Anni